Elämässäni oli tilanne, jossa vatsakivut olivat jokapäiväinen vaiva ja jossa lopulta oli mentävä lääkäriin. Tutkimukset helpotuksekseni osoittivat kasvainepäilyn turhaksi, mutta diagnoosiksi tuli ärtyneen suolen oireyhtymä ja sen hoito ruokavaliolla. Ymmärsin myös, ettei pelkkä ruokaremontti riittäisi, vaan pitkään jatkunut korkea stressitila täytyisi saada myös jollain tapaa hallintaan. Turhaan ei sanota suoliston olevan toiset aivot. Koska suuria muutoksia elämään en voinut tehdä, päätin tehdä pieniä:
- Herään aamulla sen verran aikaisemmin, ettei töihin meno ole minuuttiaikataulua, jonka pieni muutos aamussa kaataa. Minun ei tarvitse juosta. Ehdin kyllä.
- Hallitsen paljon kävelyn ja seisomisen työssäni kiristämättä kroppaa. Hartiat alas, rennot kasvolihakset, en juokse. Maailma ei kaadu.
- Syön ruokatauolla rauhallisesti paikallani sen 10 -15 min., joka jää tauosta itselleni. En hätäile, etten ehdi syödä.
- Käyn illalla nukkumaan aiemmin, jotta jaksan aamulla herätä aiemmin.
- Ulkoilen päivittäin (melkein) edes vähän, itselleni sopivilla tavoilla. Rauhallinen kävely, sauvakävely, luonnon ja ympäristön tarkkailu ja pyöräily ovat lajejani. En stressaa kaikenlaisilla liikuntasuosituksilla, koska tiedän, mikä itselleni sopii.
- Ruuan suunnitteluun ja tekemiseen varaan aikaa. Rauhallisesti tehty ruoka maistuu paremmalta.
Pienet asiat rauhoittivat yllättävän paljon. Huolet ja ongelmat eivät poistuneet, mutta niiden käsittely helpottui ja pysyivät paremmin mittasuhteissaan.
Ruokaremonttiin antoi lääkäri alkuohjeet: Ruokavaliosta pois kaalit, sipuli, paprika, ruisleipä, ohra, lanttu, pavut, herneet, omena, kivelliset hedelmät, prosessoidut ruuat, vahvat mausteet, homejuusto, keksit, makeiset, kivennäisvedet ja muut kuplajuomat, etikkapohjaiset kastikkeet ja säilykkeet.
Tiesin jo etukäteen, etteivät elimistölleni sovellu soijatuotteet, linssit, avokado, viinirypäleet, lisäravinteet, natriumglutamaatti, sienet, katkaravut. Ne aiheuttivat painavan, jämähtäneen olon suolistoon. Tästä syystä en aloittanut lääkärin suosittelemaa kuitupitoisen valmisteen nauttimista runsaan veden kera. En toki epäillyt kykyäni juoda riittävästi vettä, jotteivät kuidut jämähtäisi suolen mutkiin, olin vain oppinut tunnistamaan elimistöni reagointitapoja.
Alkoholin osuutta ei tarvinnut miettiä, sillä olin lopettanut viinin ja oluen nauttimisen jo vuosia aiemmin allergisten iho-oireiden ja ylimääräisten sydämentykytysten takia.
Hetken surin rakastamiani ruoka-aineita kuten kaalia, sipuleita ja ruisleipää.
Sitten päätin katsoa, mitä kaikkea voin syödä – eikä lista ollut ollenkaan huono: Perunaa, porkkanaa, salaattia, kurkkua, tomaattia, lihaa, kalaa, joitakin yrttimausteita. Tiesin myös, että laktoosittomista maitotuotteista minulle soveltuivat kuohukerma, rahka, kermaviili ja juustot. Luomumaitoa saatoin käyttää ruuassa keitettynä, silloin tällöin. Tästä oli hyvä aloittaa.
Suoliston rauhoittaminen kesti kaksi vuotta. Aikaa ei voinut määritellä etukäteen, sillä etenin elimistöni tuntemusten mukaan. Jälkikäteen katsoen aika jakaantui seuraavasti: Ensimmäinen viikko, ensimmäinen kuukausi, ensimmäinen vuosi, toinen vuosi.
Kirjoitin syömiseni ja ruuanlaittoni muistiin. Ruokaohjeissa ei aina ole täsmällisiä ainemääriä, sillä ruokaa voi tehdä hyvinkin rennolla kädellä ja luovasti. Pääosin ohjeet ovat kuitenkin 2 hengelle.
Vastaa